torstai 11. toukokuuta 2017

192: Alaskan Smoked Porter (2012)

Jackson: Smoked Porter
Protz: Porter

Pitkän hiljaiselon jälkeen yksi uusi mustalistalainen tuopissa. Tämä lävitsetunkemattoman musta pohjoisjenkkiläinen muodosti pinnalleen beigen tai melkein jopa vaaleanruskean vaahdon.

Tuoksu oli paahteinen ja jopa nimensä mukaisesti savuinen. Mukana oli myös häivähdys makeaa suklaata. Sama meno jatkui myös makupuolella eli sukaata ja savua. Myös alkoholi puski esiin. Maku oli kuiva, tumman hedelmäinen ja mausteisen humalainen. Melko vivahteikas siis. Jollain tapaa ei kuitenkaan säväyttänyt, en tiedä johtuiko se tähtien asennosta vai mistä, mutta hinnan ja rajallisen saatavuuden perusteella odotukset olivat korkealla. Tosin silloinhan niitä pettymyksiä yleensä tuleekin.
Jackson kuvaa ASP:ia kirjassaan näin:

“The Smoked Porter is very big and complex. It starts oily, with suggestions of very bitter chocolate and burnt fruits, then seems to explode with smokiness.”

Jackohan on kiitettävän samoilla linjoilla meikäläisen kanssa. Hänen maistelunsa aikaan oluen alkoholiprosentti on ollut tekstin mukaan 5,9 % ja kuvan pullon etiketissä 6,1 %. Kuva on otettu vuoden 1997 satsin pullosta.

Protz puolestaan kuvaa olutta seuraavasti:

“Smoked porter has a smoky and woody aroma, with spicy hops, dark grain, coffee and chocolate. The dark, smoky malts dominate the palate, with a growing contribution from chocolate and coffee, but spicy hops come through strongly in the finish.”

Protz puhuu täyttä asiaa. Etenkin tuon allekirjoitan, että mausteiset humalat vyöryivät lopussa esiin.
Ehkä syy siihen, ettei itselleni uponnut “ihan kybällä” oli se, että savuisuus oli niin hallitseva elementti. Vaatisi pientä totuttelua, mutta näillä hinnoilla ei oikein raaski alkaa säännöllisesti maistelemaan. Toki BeerNavigatorissakin on hieman edukkaammin ollut tätä joskus tarjolla joskus, mutta en ole vain tarttunut syöttiin. Myös 0,65 litran pullo ei ole se annoskoko, jonka haluaisi sippailla tätä 6,5 % ilolientä. Jackson muuten neuvoo nautiskelemaan tätä pienestä lasista kuten konjakkilasista (brandy sniffer). Tämäkin on kyllä pahasti ristiriidassa tuon pullokoon kanssa, jos jaa kavereille kanssa.

Hinta Alkon verkkokaupassa 12,89 € / 0,65 l.

Alaskan Smoked Porter 6,5 % pähkinänkuoressa:
  • kantavierreprosentti 16,2 °P
  • väri 182 EBC
  • katkeroainepitoisuus 32,1 EBU
  • maltaina (Protzin mukaan) palet, mustat, suklaat ja crystalit
  • humalointiin (Protzin mukaan) Chinook ja Williamette
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

torstai 2. helmikuuta 2017

191: Tucher Helles Hefe Weizen

Jackson: Hefeweizen

Maisteluvuorossa tämä saksalainen oljenkeltainen vehnäolut. Olut kaatui tuoppiin muodostaen oluen pinnalle runsaan vaahtokukan. Tuoksu oli aavistuksen hiivainen ja aika mieto.

Oluen maku oli perushyvää hefekamaa: vehnäisen viljava, kepeärunkoinen, tasapainoinen ja ennen kaikkea banaaninen sekä hieman mausteinen. Maukas tapaus. Kesäjuomien aatelia, sanoisin.
Jackson kuvailee THHW:ia kirjassaan näin:

“Its Hefeweizen has a firm background with sweet apple flavours, moving to a spicy, dry, crisp finish.”

Nyt meni Jackolla omenat ja banaanit sekaisin. Vai olisikohan niin, että meikämandoliinolla on vain pakkomielle löytää sitä banaania aina näistä. Mene ja tiedä, mutta hintalaatusuhteeltaan erinomainen Alko-hefe.

Hinta Alkon verkkokaupassa 3,50 € / 0,50 l.

Tucher Helles Hefe Weizen 5,2 % pähkinänkuoressa:

  • kantavierreprosentti 11,9 °P
  • väri 10,9 EBC
  • katkeroainepitoisuus 10,3 EBU
  • maltaista ei tarkkaa tietoa
  • humaloinnista ei tarkkaa tietoa
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

lauantai 28. tammikuuta 2017

190: Samuel Smith's Organic Pale Ale

Jackson: Pale Ale
Protz: Pale Ale

Perjantain ratoksi lasiin kaatui tämä lähes pintin kokoinen englantilainen ale. Kastanjanruskea olut muodosti tuoppiin ujon vaahdon. Tästä huolimatta oluen suutuntuma oli pirskahteleva, sillä oluessa oli runsaasti pieniä kuplia. 

Oluessa oli hedelmäinen ja aavistukset paahteinen maltainen tuoksu. Myös oluen maku oli paahteisen maltainen ja tumman hedelmäinen. Väriin nähden mielestäni mallasrunko ei kuitenkaan ollut ehkä ihan niin voimakas kuin mitä olisi ulkonäöstä voinut päätellä. Maussa oli keksimäisyyttä ja aavistus paahteisuutta, mutta maku oli aika mieto. Myös humalointi oli erittäin maltillinen. Maku oli kaikin puolin tasapainoinen, mutta odotin tältä kyllä enemmän, etenkin Alkon hintalapun perusteella.
Jackson kuvaa Samuel Smith’s Old Brewery Pale Alea, joka tätä nykyä kulkee otsikon mukaisella nimellä, seuraavasti:

“The Pale Ale is maltier and fuller-bodied than some examples of the style, but its light nuttiness is balanced with a subtle underpinning of Fuggles and Goldings hops.”

Kuten Jacksonkin toteaa, niin humalointi oli aika hienostunut, eikä puskenut lopussa mitenkään päälle.

Protz kuvailee olutta omassa kirjassaan puolestaan näin:

“The aroma has a malty, biscuity character with a hint of toffee or butterscotch, and a spicy and herbal note from the hops. The rich palate is dominated by biscuity malt, spicy, herbal hops, butterscotch and a hint of vinous fruit. The finish is long and broad, with delicious juicy malt and lingering hop bitterness, with touches of fruit and toffee.”

On kyllä totta mitä Protz kirjoittaa, että oluessa on reippaasti humalan makua, mutta ei paljoa itse katkeroa. Humalan maku on kuitenkin hyvin tasapainossa mallasrungon kanssa eikä puske liikaa esiin. Tasapainoinen kokonaisuus, mutta ehkä taas vähän tylsähkö, sillä vivahteet ovat niin vähäeleisiä ettei tämmöinen tuohisuu meinaa saada niitä esiin makunystyröillään.

Hinta Alkon verkkokaupassa 7,22 € / 0,55 l.

Samuel Smith’s Organic Pale Ale 5 % pähkinänkuoressa:

  • kantavierreprosentti 12,4 °P
  • väri 35 EBC
  • katkeroainepitoisuus 31 EBU
  • maltaina (Protzin mukaan) palet ja crystalit (10 %) 
  • humalointiin (Protzin ja Jacksonin mukaan) Fuggles ja Goldings
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa

perjantai 27. tammikuuta 2017

189: Petrus Gouden Tripel

Jackson: Abbey Triple

Tällä kertaa lasiin kaatui tämä belgialainen kullankeltainen tripla. Lasiin kaadettaessa oluen pinnalle muodostui runsas suurikuplainen vaahtokukka. Oluen tuoksu oli aika mieto ja siinä oli humalaa sekä mallasta.

Oluen maku oli vehnäisen viljava ja lopussa oli melko rapsakka mausteinen humalointi. Suutuntuma oli erittäin pirskahteleva johtuen suurista ja runsaista kuplista. Maku oli kokonaisuudessaan aika mieto ja tasapainoinen. Jonkin verran alkoholi puski mausta läpi, vaikka olut nautittiin lähes jääkaappikylmänä. 

Maku oli alussa vehnäisen viljava ja aika kuiva, keskivaiheilla mukaan tuli alkoholi, joka puski esiin ja lopussa reipas humalointi otti ylivallan. Reipas humalointi on tässä suhteellista, sillä oluen maku oli melko mieto ja tasapainoinen. Muihin makuihin nähden humalaa oli runsaasti, mutta ei tämä mikään katkeropommi ollut.

Makunsa puolesta olut sopisi kesäiseksi janojuomaksi. 
Jacksonin kirjassa oluen nimi on pelkästään Petrus Tripel eli Gouden on tullut nimeen mukaan hieman myöhemmin. Jacko kuvaa olutta kirjassaan näin:

“This example has a spicy, orange-blossom aroma; a light body for the style, though it is firm and smooth; a hint of syrupy sweet lemon; and a dry finish. A very small amount of coriander is used, and Saaz is the dominant hop.”

Jäi kyllä nuo MJ:n mainitsemat hedelmät oluesta huomaamatta. Olisi varmaan pitänyt naatiskella hieman lämpöisempänä, jotta hienostuneet vivahteet olisivat tulleet paremmin esille.

Kokonaisuudessaan tasapainoinen ja hivenen alkoholinen, mutta ei omaan suuhuni mikään mullistava makupommi.

Hinta Saveur Bieressä 2,50 € / 0,33 l.

Petrus (Gouden) Tripel 7,5 % pähkinänkuoressa:

  • kantavierreprosentti 16,5 °P
  • väri 11,2 EBC
  • katkeroainepitoisuus 23 EBU
  • maltaina pilsnerit ja vehnät
  • humalointiin kolme eurooppalaista aromihumala (,joista ilmeisesti Saaz on yksi) 
  • hiivasta ei tarkempaa tietoa