Kuparinruskea skottilainen ale kaatui lasiin lauantai-illan huumassa. Oluessa oli maltaisen paahteinen tuoksu, jossa oli mukana myös savuista puuta, joka kaiketi oli sitten tammea.
Sama puumaisuus oli havaittavissa myös maussa, mutta paahteisuutta puolestaan ei. Se luultavasti peittyi voimakkaampien makujen alle. Tammisuus ei ollut maussa läheskään yhtä voimakkaasti aistittavissa kuin mitä se oli tuoksussa. Lisäksi mukana oli hunajaa tai toffeeta. Toffeen jouduin lunttaamaan pullon etiketistä, jossa sanotaan "Smooth Scottish beer with hints of toffee, vanilla and oak."
Olen juonut tätä kerran aikaisemminkin ja silloinkin arvuuteltiin toffeen kohdalla, että mikä oluessa oikein maistuu. Mielestäni se maku muistuttaa sekä toffeeta että hunajaa. Mielestäni oluessa oli myös lievästi hedelmäisyyttä sekä jokin tammisuutta lähellä oleva maku, ilmeisesti tuo pullossa mainittu vanilija. Ei se omaan suuhuni ihan selkeä vanilija ollut mutta voin hyväksyä, että jotain sen kaltaista. Humalonti oli oluessa yllättävän mieto.
Tämä hunajatoffee on kyllä todella vahvasti esillä, voimakkaammin kuin tammi. Lisäksi olut on yllättävän makea. Aluksi olin ihan fiiliksissä, että kylläpäs tämä on törkeän hyvää. En muistanutkaan viime kerrasta, että tämä oli näin makoisa. Omaperäinen ja maukas eikä niin yksiulotteinen kuin Aecht Schlenkerla Rauchbier. Alkoholia ei oluessa edes huomaa, vaikka prosentteja on reipas 6,6.
Mutta sitten noin tuopin puolivälissä todellisuus iski vasten kasvoja. Olut alkoi tuntua liian äklömakealta. Edellisellä kerralla sippailin bisseä vain noin desin verran ja se maistui erinomaiselle. Nyt koko pullollisen kohdalla raja alkoi tulla vastaan jo pullon puolivälissä. Pullon viimeiset kulaukset maistuivat sokerilitkulta. Harmi sinänsä, sillä alku oli niin makoista ja lupaava.
"The aroma is smoky and oaky, underscored by ripe malt, vanilla and tart hops. There is more smoky malt on the palate with a blast of orange fruit and earthy hop resins, while the lingering finish is bitter-sweet, with an intriguing hint of Cognac."
Mielenkiintoista että Protz kuvailee savuisuuden olevan voimakkaampaa maussa kuin tuoksussa, kun omasta mielestä se oli juuri toisin päin. Appelsiini on hedelmä joten siitä pointsit meikäläiselle, mutta konjakki jäi kyllä itseltä huomaamatta. Mielummin olisin sanonut viskin kun tässä kuitenkin aikalailla viskien makumaailmassa liikuttiin.
Kannattaa testata. Itselleni vain hieman liian makea, mutta pieninä annoksina maukasta.
Hinta Alkossa 3,09 € / 0,33 l
Innis & Gunn Oak Aged Beer 6,6 % pähkinänkuoressa:
• kantavierreprosentti 14,6°P
• väri 20,9 EBC
• katkeroaineet 15 EBU
• maltaina Golden Promise pale ja crystal
• humalointina Phoenix
• hiivasta ei tarkempia tietoja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti