Protz: Pale Ale / Bitter
Tällä kertaa tuoppiin kaatui vaaleanruskea hieman samea bitterin ja pale alen välimuoto. Oluen tuoksussa oli hieman kukkaista humalan tuoksua ja maltaisuutta.
Maultaan vuokraisäntä oli ammattikunnan edustajalle tyypillisesti (, mikä ei tosin päde omaan vuokranantajaani,) hieman hapan ja katkera. Jälkihumalointi oli aika ärtsy ja humalan maku jäi viipyilemään kitalaen etuosaan. Makua voisi kuvata niin, että olut on alkumaultaan pale ale, josta se liukuu kohti jälkimakua bitteriksi. Olin maistavinani oluessa hieman sitruksisuutta ja kukkaisuutta.
Yhdessä vaiheessa tässä blogissa väitin pitäväni bittereistä, mutta täytyy myöntää, että olen ehkä enemmän pale alen miehiä. Liian voimakkaasti humaloidut bitterit eivät oikein itselleni iske. Tämä olut on niillä äärirajoilla. Maussa on sitä jotain, mutta voimakas humalointi hieman häiritsee. Tosin siihenkin melko mukavasti tottuu alkujärkytyksen jälkeen.
TTL muistuttaa maultaan hieman Young's Bitteriä. Samalla tavall kuin YB:ssä, tässäkin humaloinnnista jää suuhun viipyilemään hunajaa muistuttava maku.
Jackson kuvaa Landlordia kirjassaan seuraavasti:
"It is a very drinkable beer, with a heathery hop aroma; a firm, grainy palate; some juicy maltiness; and a touch of refreshing acidity in the finish."
Vai että kanervainen humala-aromi? No joo, voipi olla. Itsehän olisin kukkaisuuden ja hunajan kannalla, mutta luotan Jackoon.
Protz puoletaan kuvailee olutta seuraavin sanankääntein:
"The finished beer has a superb aroma of juicy malt, spicy and earthy hop resins and tart citrus fruit. Tangy fruit, juicy malt and bitter hops pack the mouth, while the long finish is beautifully balanced between biscuity malt, lemon fruit and bitter hop."
Sitruuna mainittu. Asiaa. Protzin kuvaukset kyllä toistavat samoja adjektiiveja ihan deja vu -tuntemuksiin asti. Mutta varmasti on totta, että kun oluissa on käytetty samoja aineksia, niin lopputuloksetkin ovat saman makuisia.
Yhteenvetona sanottakoon, että Landlord on ihan jees, mutta klassikkostatuksesta huolimatta ei ihan sytytä. Maku on jollain tapaa aika kiehtova, mutta voimakas humalointi hieman häiritsee. Hintahan tällä on ihan järkyttävä: Ideaparkin Prismassa 4,85€ / 0,5l. Tällä hinnalla tuskin tulee montaa kertaa hyllystä poimittua. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan.
Nippelitietona kerrottakoon Protzin kirjassaan mainitsema seikka, että 2000-luvun alussa Madonna kertoi haastattelussa Landlordin olevan hänen suosikkioluensa. Tämän jälkeen TT lisäsi autojensa kylkiä koristaviin mainoksiin lausahduksen loppuosan: "Pedigree - loved by Yorkshiremen… and Madonna".
Timothy Taylor's Landlord 4,1 % pähkinänkuoressa:
• kantavierreprosentti 10,5 °P
• väri 20 EBC
• katkeroaineita 35 EBU
• maltaana Scottish Golden Promise
• humalointina Fuggles, Styrian Goldings ja Whitbread Goldings Variety
• hiivasta ei sen tarkempaa tietoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti